Kaunis saari valmistautuutalviunille. Kuulas lokakuun viimeinen vikkonloppu, hiljaisuus on kaikkialla.
30.10.16
3.10.16
Ghostbusters sunset
Bloggarilla on ollut pieni luova tauko blogin päivittämisessä ja heti palattuaan innostuu laskemaan aurinkoa.
Lapinlahti ja Ghostbusters-valokuvaajat.
10.3.15
Back to business eli messut alkavat
Jakkupukuinen, kameran kyykistelevä messukävijä sai kohdata jonkunkin kummastuneen katseen. Mitä pienistä, jos on mielenkiintoista kuvattavaa.
Päivän saalis:
Seuraavasta kuvasta voisi photoshopata keskellä kuvaa olevan heinän pois, jos sen iPadilla voisi jotenkin tehdä. Olisi kuva silloin toisaalta tylsempi.
9.3.15
Aurinkoa etsimässä
Viime viikonloppuna yksi mv-kuvasarjan kuvista oli mukana Kuva ja kamera - messuilla Apple-käyttäjien digitaalisessa kuvanäyttelyssä. Kuvia arvioi nelihenkinen raati, jota oli ilo kuunnella. Ammatikseen kuvaavilta ja taiteen parissa työskenteleviltä tuli paljon hyviä ideoita ja ajatuksia kuvaamisesta. Omat kuvailuni ovat olleet aika vähäisiä ehkä pienen väsymisen takia. Kuullut kommentit ja ajatukset toivat ideoita ja palauttivat innon kuvaamiseen. Ne eväillä kamera käteen.
Kuvasatoa eiliseltä ja tältä päivältä tässä.
12.2.15
Mustavalko 5/5 - Kovaa työtä
Keskellä isoa (=todella valtavaa) rakennustyömaata, tulevan kauppakäytävän valoaukon alla ahertaneet miehet pysäyttivät katseen. Todellista työntekoa!
11.2.15
Mustavalko 4/5 Nizzaaaaa
Kun pari bloggausta takaperin kerroin kuvanneeni bloggaustauon aikana vain vähän, oli tuo ehkä vain osa totuutta. Arjen satunnaisia kuvia oli vähän, mutta matkoilta kuvia löytyi lähes entiseen malliin.
Olin marraskuussa 2014 viikonlopun Nizzassa, kauniissa rannikkokaupungissa. Mielenkiintoisia yksityiskohtia ja kauniita maisemia oli matkalla tallentunut muistikortille. Mystisin ja mielenkiintoisin kuvauskohde oli mielestäni keskustassa Place Massenan vieressä oleva lähes satametrinen matala vesialla, elävä taideteos. Sen ilme muuttuu pilvien, tuulen, sään, vesihöyryn ja suihkujen voimasta jatkuvasti. Jokainen silmäys siihen on ainutkertainen.
Alla kolme kuvaa altaalta ja viimeinen rantabulevardilta. Altaan kuvat ovat peräkkäin laitettuina hauska kokonaisuus, en niitä kuitenkaan tähän halunnut toisiinsa yhdistää.
10.2.15
Mustavalkoista 3/5 - ennen auringon nousua
Seesteinen sininen hetki aamuisessa Solnassa. Aukiolla, joka joko sykkii elämää tai on täysin autio. Ympäröivä tohina, isot rakennustyömaat nostureineen ovat läsnä, mutta piilossa.
Kuvasta on sekä mv että väriversio. Kumpi miellyttää enemmän silmää?
8.2.15
Mustavalkoista 1/5 - Syvää vettä
Silmäyksiä-blogi on ollut vähän hiljainen viime aikoina, sillä bloggarin valokuvaustaiteellinen luovuus on ollut jossain omilla matkoillaan. Mikä sinänsä lienee hyväksi monessa mielessä.
Kuvausystäväni Tuija kuitenkin heitti tänään haasteen osallistua viiden mustavalkokuvan projektiin yksi kuva päivässä -periaatteella. Pieni tönäisy herätti lataamaan kamerasta viimeaikaiset vähät kuvat (yleensä lataan ne pois heti) ja katsomaan mitä on tullut silmäiltyä.
Ensimmäinen kuva on tältä aamulta taitouintikisoista Tikkurilasta. Upeita uinteja oli tarjolla. Kuvassa oleva neiti tarjosi katsojille hienon kokonaisuuden, valitettavasti hänen nimensä ei jäänyt mieleeni.
19.10.14
Pinnan alla vankilassa
Sukeltaminen on hauska harrastus. Sen harrastaja löytää itsensä helposti epätodelliselta tuntuvista paikoista. Niin kävi minullekin taas eilen.
Uinuvalta suurelta lammelta näyttävä alue kätkee syvyyksiinsä mielenkiintoisen salaisuuden, entisen vankilan. Louhokseen rakennettu vankila oli toimiessaan kuivalla maalla, sillä alueelle tuleva vesi pumpattiin pois. Toiminnan lakattua pumput sammutettiin tarpeettomina ja louhos täyttyi vedellä.
Pinnan alta löytyy mm. muuri, erilaisia rakennuksia, telaketjuja, puita, piikkilankaa, kasveja, kalojakin. Syvimmillään vettä on noin 11-12 metriä eli sukelluskohteena paikka on helppo. Alue on suuri ja rakennukset sijaitsevat alueella hajallaan, joten paikallistuntemusta on hyvä käyttää apuna täällä sukeltaessa tai vaihtoehtoisesti sinkoilla skoottereilla tai veneellä kasvot pinnan alla paikasta toiseen. Me käytimme Sebak Finlandin (https://www.facebook.com/SEBAKFinland) Jarin kipparoimaa perämoottorillista lauttaa, jonka päällä oli mukava harjoitella auringonottoa kohteelle mentäessä. Voisihan sitä tietysti uimallakin edetä, mutta se kannattaa ottaa avouintitreeninä snorkkeli päässä.
Louhos sijaitsee Rummussa Virossa, kivenheiton päässä päätiestä. Rantaan pääsi ajamaan autolla, mutta sinne johtava pikkutie oli todella heikossa kunnossa. Maastoautolle olisi ollut käyttöä. Noin 50 kilometrin matka Tallinnasta sen sijaan oli sujui hyväkuntoista ja vielä paremmaksi tulevaa tietä.
Kiitos Jarille ja muille matkassa olleille upeasta reissusta!
Kuvissa tunnelmia eiliseltä, yllättäviä sellaisia.
Alla olevassa kuvassa keskellä näkyvä kerrostalo seisoo vedessä. Sen alimassa kerroksessa seikkailimme. Kesällä paikalliset huimapäät kuulemma hyppivät talosta veteen. On ollut hyppijöillä onni matkassa, sillä vesi on matalaa ja pohja täynnä todella vaarallista roinaa, tolppia ja piikkilankaa.
Uinuvalta suurelta lammelta näyttävä alue kätkee syvyyksiinsä mielenkiintoisen salaisuuden, entisen vankilan. Louhokseen rakennettu vankila oli toimiessaan kuivalla maalla, sillä alueelle tuleva vesi pumpattiin pois. Toiminnan lakattua pumput sammutettiin tarpeettomina ja louhos täyttyi vedellä.
Pinnan alta löytyy mm. muuri, erilaisia rakennuksia, telaketjuja, puita, piikkilankaa, kasveja, kalojakin. Syvimmillään vettä on noin 11-12 metriä eli sukelluskohteena paikka on helppo. Alue on suuri ja rakennukset sijaitsevat alueella hajallaan, joten paikallistuntemusta on hyvä käyttää apuna täällä sukeltaessa tai vaihtoehtoisesti sinkoilla skoottereilla tai veneellä kasvot pinnan alla paikasta toiseen. Me käytimme Sebak Finlandin (https://www.facebook.com/SEBAKFinland) Jarin kipparoimaa perämoottorillista lauttaa, jonka päällä oli mukava harjoitella auringonottoa kohteelle mentäessä. Voisihan sitä tietysti uimallakin edetä, mutta se kannattaa ottaa avouintitreeninä snorkkeli päässä.
Louhos sijaitsee Rummussa Virossa, kivenheiton päässä päätiestä. Rantaan pääsi ajamaan autolla, mutta sinne johtava pikkutie oli todella heikossa kunnossa. Maastoautolle olisi ollut käyttöä. Noin 50 kilometrin matka Tallinnasta sen sijaan oli sujui hyväkuntoista ja vielä paremmaksi tulevaa tietä.
Kiitos Jarille ja muille matkassa olleille upeasta reissusta!
Kuvissa tunnelmia eiliseltä, yllättäviä sellaisia.
Alla olevassa kuvassa keskellä näkyvä kerrostalo seisoo vedessä. Sen alimassa kerroksessa seikkailimme. Kesällä paikalliset huimapäät kuulemma hyppivät talosta veteen. On ollut hyppijöillä onni matkassa, sillä vesi on matalaa ja pohja täynnä todella vaarallista roinaa, tolppia ja piikkilankaa.
6.10.14
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)